teksti ja kuvat
JP Korpi-Vartiainen
Maatila Pekka Vehviläisen kurkkukesän 2009 satoa.
Mitä kummaa?
- Pekka Vehviläinen siirsi kurkkujen tuotannon Virosta Suomeen
Syyskuinen aurinko heloittaa lähes pilvettömältä taivaalta keltaisen ruskan kultaamaan pohjoissavolaiseen kumpuilevaan maastoon. Vieressäni Suomen nykyaikaisimmassa ja pitkälle tietokoneohjatussa sipulinnostokoneessa istuu siilinjärveläinen maanviljelijä ja elintarvikeyrittäjä Pekka Vehviläinen (54), neljän lapsen isä. Tyytyväisenoloinen Pekka tähyää alas kahden lammen suuntaan ja kertoo suuresti nauttivansa niistä päivistä, kun silmä tavoittaa kauriita tai fasaaneja alhaalla notkossa.
Pohjoissavolaisia avomaankurkkuja!
Tietotekniikka ihmistä palvelemaan!
Pekka kertoo aiemmin työskennelleensä Nokialla järjestelmäasiantuntijana, ja myöntää sen aidosti olleen suurena apuna maatilan kehittämisessä. Alku ei suinkaan ollut ruusuilla tanssimista, varsinkin kun rappiotilan hankkiminen tarkoitti sekä oman kodin että maatilan tuotannon rakentamista rinnakkain. Mutta tila onkin nyt aivan erilainen kuin sen perustamisen aikaan 1980-luvun alussa.
Lue lisää...
| |
Maatila Pekka Vehviläinen
nimettiin Vuoden maatilaksi 2008 Suomessa. Tänään Siilinjärven Kasurilanmäellä sijaitseva maatila työllistää
parisenkymmentä työntekijää, joista ympärivuotisia on viitisentoista.
Maatilan toimesta viljellään tilan päätuotetta sipulia yhteensä 112 ha
alueella ja vuosittainen tuotanto on huippuvuosina noin viisi miljoonaa
kiloa, mikä vastaa noin 20-25 % koko Suomen sipulintuotannosta. Muiden
erikoiskasvien viljelyala on yhteensä 10 ha. Lämmintä varastotilaa on
tällä hetkellä noin 60.000 m3, mutta määrä lisääntyy uuden >30.000 m3
varaston noustessa v. 2010 nykyisten varastojen viereen.
"Vehviläisen Pekka", tokaisee Pekka vastatessaan puhelimeen uudenkarhean sipulinnostokoneen ohjaimissa puutarhalehden toimittajan kysellessä kuluvan vuoden sipulisadon näkymistä.
Maatila Pekka Vehviläinen sipulinkuoressa
- perustettu 1978 rappiotilalle
- päätoiminen sipulinviljely aloitettu vuonna 1990
- peltopinta-ala yhteensä 230 ha, josta sipulia >100 ha; oma alkutuotanto 3-4 milj. kg/v.
- asiakkaina tukkuliikkeet, teollisuus, ravintolaketjut, salaattitalot ja vähittäiskauppa
- tuotteina ruokasipuli, kuorittu sipuli, sipulijalosteet, pakkaamo- ja markkinointipalvelut, sipulinkuoripelletti
- liikevaihto 4.000 000 €/a
Tunnustusta pitkäjänteisestä, innovatiivisesta ja laadukkaasta työstä:
- vuoden Laatutuottaja 2004
- Vuoden Maatila kunniamaininta 2005
- Vuoden Maatila 2008
Innovatiivista teknologiaa ympäristön hyväksi
- yritys käyttää uusinta viljelytekniikkaa ja kehittää jatkuvasti uusia innovatiivisia teknologioita tuotantolaitteissaan. Yritys pyrkii tehokkuuden kautta ympäristöhaittojen minimointiin. Viljelymaat valitaan huolellisesti, jotta vältytään aikaa vieviltä ja ympäristön luonnollista tilaa voimakkaasti muokkaavilta prosesseilta.
Pekka Vehviläinen on Suomen suurin sipulintuottaja
- maatila Pekka Vehviläinen on Suomen suurin sipulintuottaja, silti sen omilla mailla ei kasva yhtään sipulia. Yritys vuokraa luonnostaan sipulinviljelyyn hyvin soveltuvia maita, ja kiertoviljely hoituu yhteistyössä muiden alueen kasvintuottajien kanssa. Tällä taataan maaperän ravinteiden säilyminen ja uusiutuminen.
Yhteiskuntavastuusta ja sipulijätteen pelletöinnistä
- yrityksen suurin jätejae on itse sipuli. Viime vuosina voimakkaasti kasvaneen tuotannon myötä sipulin lajittelun, kauppakunnostuksen ja jalostuksen yhteydessä syntyy vuosittain noin 350.000 kg orgaanista jätettä, joka koostuu sipulin naateista, kuoresta ja viallisista sipuleista. Jätemäärän käsittelyyn ratkaisuksi kehitettiin uudenlainen pelletöintitekniikka, jossa omassa pelletöintikeskuksessa sipulijätteestä puristetaan pellettiä, joka voidaan hyödyntää lämpöenergiana tai käyttää lannoitteeksi.
Tihkukastelulla ravinteet hanskassa
- keväisin maatilan tihkukasteluun soveltuville pelloille asennetaan tihkukastelujärjestelmä, joka mahdollistaa veden, ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden kuljetuksen suoraan sipulien juuristoon. Kun ravinteet viedään tarkasti vain sinne missä niitä tarvitaan, lannoitus- ja kastelumäärät ovat huomattavasti pienempiä tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. Järjestelmän ansiosta ravinteita ei myöskään jää maan pinnalle alttiiksi valumaan muualle ympäristöön ja vesistöihin sadevesien mukana.
Mahdollista vesistöjen kuormitusta vähennetään myös rannoille jätettävillä suojavyöhykkeillä, jotka turvaavat vesistöjen lisäksi monipuolisen eläinkannan säilymisen rantojen läheisyydessä.
| |
