Teksti Ilkka Voutilainen

Tarkastaja Niina Matilainen Evirasta
Niina Matilainen Evirasta kertoi Ikaalisissa joulukuun alussa järjestetyllä Kaamosmarjakurssilla, että alkuperäharhautukset ovat arkipäivää Euroopan Yhteisön alueella. Evira on vastannut Maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn alkuperäharhautusten valvonnasta. Matilaisen mukaan Suomessa kokemuksia alkuperävalvonnasta on kerätty vuodesta 1996 saakka. Mansikan ja omenan alkuperätarkastuksia on tehty vuosina 2004-2006 yhdessä tullin ja rajavalvonnan kanssa.
Useanlaista "hämärämiesten" puuhaa tavattu
Niina Matilainen kertoi, että valvonnan yhteydessä Suomesta on löydetty ulkomaista marjaa kotimaisissa laatikoissa. Niin ikään on tavattu ”kotimaisena” myytäviä marjoja, joiden pakkauksissa ei ole mitään alkuperämerkintää. Viljelijä on myynyt pienen erän mansikkaa ja sen jälkeen samoissa laatikoissa on myyty useiden päivien kuluttua edelleen mansikkaa. Joidenkin mansikoiden pakkauslaatikoista löydettiin kyllä numerosarja, mutta ilman mainintaa pakkaajasta.
Lisäksi valvonnan yhteydessä tavattiin "ruotsalaisena" myytyä mansikkaa, joka ruotsalaisten viranomaisten mukaan kuitenkaan ollut ruotsalaista, koska mansikat eivät valvontahetkellä olleet kypsiä Ruotsissa. Laatikoista löydettiin numerosarja, josta puuttuivat kaikki muut tiedot paitsi luokkaa koskeva merkintä. Mansikat olivat rakenteeltaan kovia, mistä päätellen ne eivät voineet olla kotimaisia.
Mitä valvonnassa voi tehdä?
Matilaisen mukaan valvojat ovat myös joutuneet tilanteisiin, joissa myyjä tai välittäjä on käyttäytynyt uhkaavasti. Pääsääntöisesti puutteellisesti tai virheellisin alkuperätiedoin varustetut pakkaukset on asetettu myyntikieltoon. Useimmiten uudelleen merkinnän jälkeen tuotteet laskettu on takaisin markkinoille. Lähtökohtaisesti alkuperän selvittäminen tapahtuu asiakirjoilla ja tositteilla tuottajalta myyjälle.
Hedelmän- ja Marjaviljelijäinliiton Kaamosmarjakurssi Ikaalisissa 2.12.2009
Mansikkakuvat JP Korpi-Vartiainen | |

Tuotteiden vapaa liikkuvuus houkuttaa myös vilppiin - miksi ei voida tehdä enempää?Valvojat ja kuluttajat ovat vaikeassa tilanteessa, sillä mansikan
alkuperä ei näy tuotteen päältä. Jos on aihetta epäillä vilppiä,
todistustaakka jää viranomaisille. Useimmiten lainvastainen toiminta
tapahtuu aamuyöllä jossakin tuntemattomassa paikassa.
Eniten ongelmia on tuotteiden jäljitettävyydessä, Niina Matilainen
kertoi. Toimijan täytyy antaa tietoja, mutta tositteiden ei tarvitse
olla samoja kuin verotuksessa. Jos toiminta tapahtuu ulkomailla,
selvittäminen on vielä vaikeampaa, Matilainen jatkoi. Vapaan
liikkuvuuden periaatteen mukaan marjojen tuonti on esim. Puolasta
Suomeen on siis täysin sallittua ja ko. eriä koskevia tarkastuksia
voidaan tehdä vain pistokoeluontoisesti.
Mitä seurauksia ?
Niina Matilainen kertoi, että selkeitä väärennösepäilyjä on viety poliisille. Yksi tapaus on edennyt
esitutkintaan ja edelleen syyttäjälle, mutta siitä tuli syyttämättä
jättämispäätös. Joitakin tapauksia on viety poliisille, mutta tutkintaa ei ole
aloitettu. Valvonnan kannalta työ on turhauttavaa.
Eviraan tehtiin useita yhteydenottoja torikauppiailta ja viljelijöiltä viikoilla 27-29.
Tuontimarjoja koskeneet epäilyt ilmoitettiin tullilaitokselle, koska
epäiltiin, että marjat tuodaan valmiiksi väärennettyinä.
Mitä asialle voi tehdä?
Matilaisen mukaan arvokkaat kotimaiset marjat ovat liian hienoja kaadettavaksi toripöydälle
kauhottavaksi ja hän suosittaa niiden keräämistä suoraan myyntirasioihin. Samalla pakkauksiin on tehtävä selvät merkinnät tuottajasta ja alkuperämaasta.
Niina Matilainen perää poliisin ja tullin yhteistyötä Eviran kanssa. Lisäksi Eviralle on annettava riittävät
valtuudet asian käytännön hoidon tehostamiseksi.
| |