Kokoelmissa olevien kantojen sukulaissuhteet määritettiin molekyylibiologisin menetelmin, joilla selvitettiin kasvien perinnöllinen muuntelu. Samalla lajikkeiden aitous varmistui ja useat toisinnot paljastuivat.

Kasvimateriaalin arvokkain osa valittiin herukoiden pohjoiseurooppalaiseen ydinkokoelmaan. Valinta perustui sekä kasvien laatuun ja laajaan geneettiseen vaihteluun että esimerkiksi kulttuurihistoriallisiin seikkoihin. Valinnat tehtiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Alkuperäisestä, noin 1800 kasvikannan kokoelmasta ydinkokoelmaan valttiin kuudesosa, 300 kantaa. Pienemmän määrän säilyttämisessä joka lajikkeeseen voidaan panostaa enemmän, jolloin säilyminen on varmempaa.

Ydinkokoelma säilytetään hajautetusti eri maissa – alkuvaiheessa pääosin istutuksina pelto-oloissa, mutta vähitellen siirrytään ainakin tautiarimmilla lajeilla suojatumpiin säilytysmuotoihin. Laboratoriosäilytys tapahtuu solukkoviljelmien avulla. MTT:ssä käytetään myös syväjäädytystä, jolloin kasvusolukot säilytetään noin -150 asteen pakkasessa. MTT:n Laukaan yksikön syväjäädytysvarastoon pakastettiin mustaherukan lepotilaisia silmuja suomalaisen materiaalin lisäksi viiden eri maan 55 lajikkeesta tai kannasta. Näin haluttiin varmistaa, että ne säilyvät varmasti tallessa, sillä pelto-oloissa helposti leviävä suonenkatotauti voi tuhota erityisesti mustaherukan kokoelmia. MTT myös määritti kryosäilytykseen siirrettyjen kasvikantojen mahdollisen suonenkatoviruksen esiintymisen eri maiden kasvimateriaalissa.

Maailman herukka tuotetaan pohjoisessa

Pohjois-Eurooppa on herukoiden luonnonvaraista esiintymisaluetta ja maailman johtava herukan tuotannon alue. Pohjoisten herukoiden perimässä on viljelyn ja lajikejalostuksen kannalta arvokkaita ominaisuuksia, kuten talven- ja hallankestävyys, myöhäinen kukinta-aika ja lyhyt hedelmien kehitysaika.

Herukoiden on viime aikoina osoitettu sisältävän useita ihmisen terveyttä edistäviä yhdisteitä. Herukoiden eri muodot voivat tulevaisuudessa olla jopa arvokkaampi luonnonvara kansanterveydelle kuin nykyään, joten geenivarojen tehostettu säilytys on aiheellista.

Kirjoittajat ovat MTT:n tutkijoita.